20.1.2014

Mielipidepostaus: Hevostenhoitajan ammatti

Oon tässä pidempään jo mietiskellyt kyseistä asiaa.. Hevostenhoitajan ammatti.
Painotan kuitenkin, että missään vaiheessa en sano, että tämä opisto on huono paikka. Päin vastoin. En voisi kuvitella olevani muualla hevoskoulussa. Olen tyytyväinen, että pääsin tänne opiskelemaan.

Mitä hyödyn siitä?
Saan kokemusta hevosten hoitamisesta monelta suunnalta. Pääsen ratsastamaan erilaisilla hevosilla.
Eli kokemus karttuu ja luottamusta/varmuutta tulee toivottavasti enemmänkin. Luulisin hyötyväni enemmän jos olisin hakenut ja päässyt ratsastuksenohjaajalinjalle.

Miten työelämä?
Huonolta näyttää. Mol.fi sivustolla vapaita työpaikkoja oli vain kuutisen kappaletta. Mua ei huvita eikä kiinnosta hakea ravitallille töihin. Yleensä nämä työpaikat ovat juuri niitä. Selasin hevostalli.nettiä jossa ilmoituksia riitti, mutta suurin osa työharjoitteluilmoja. Hevostenhoitajana ei pääse tienaamaan, ehei. N. 8€ tuntipalkka kuulostaa siltä normilta. Kaupassa ollessani töissä, palkka oli yli 10€. Olin tekemässä viime viikonloppuna yhden aamutallin toisella tallilla koulun ulkopuolella ja sen jälkeen totesin, että tää homma ei oo mua varten. Lappaan paskaa, roudaan hevosia tallin ja tarhojen välillä. Jes! Tiesin kyllä sen aikaiseminkin, ettei se työ sen ihmeellisempää oo, mutta nyt on tullut koettua se oikeasti. Toki odotan innolla, että suuntautumiset alkaisivat. Toivon, että pääsen Hhp linjalle tai kengitykseen. Muuten ikävä kyllä jää koulu kesken. Muut vaihtoehdot eivät kiinnosta pätkääkään.

Jatkanko opintoja?
Näillä näkymin kyllä. Mutta en voi sanoa, etteikö elämä tutuissa maisemissa töissä käyden yhtään houkuttelisi. Pääsisin tienaamaan (mikäli löytäisin töitä), etsisin vuokrahevosen, säästäisin omaan hevoseen ja A:n kanssa yhteiseen tulevaisuuteen.

Mitä jos saisin vakityöpaikan opintojen aikana?
Jos opinnot on jo loppu suoralla ja saisin silloin vakipaikan, kävisin tietysti opinnot loppuun.
Mutta jos nyt alkuvaiheessa saisin (ennen ens syksyä) vakipaikan.. en mä varmaan hirveästi miettisi. Nykyään on niin vaikeaa saada vakipaikkaa mistään. Pakko sitä rahaakin on jostain saada. Kylmä totuus.
Lisäksi, jos en olisi opiskelemassa täällä, voisin jatkaa aktiivisemmin siskon ja mollin valmentamista. Se on aivan huippua nähdä niiden kehitys ja yhteistyö joka vain paranee! Valmentamisen jääminen vähiin harmittaa kyllä suunnattomasti. :/ Mutta, lisäksi pääsisin kehittämään omaa ratsastusta enemmän, saisin olla perheen ja A:n kanssa enemmän, ennen kaikkea Retun kanssa. Tuntuu, että se on nyt alkanut olemaan vähän sekaisin tästä järjestelystä. Myös parturipuoli on vain entistä enemmän alkanut kiinnostaa.








2 kommenttia: