Ypäjä-GO GO!!

"Jännittää.. jännittää.. JÄNNITTÄÄ!".. tuollaiset fiilikset oli tiistai-iltana.
Keskiviikkona oli herätys puol seiskalta aamulla. Olo oli ihan virkee. Ongelmia tuotti, että mitä vaatteita otan mukaan. Vaattteiden pitäisi olla sopivat kuntotestiin ja talliin. Päätin siis laittaa jalkaani collarit. Ne sopii molempiin ja säästyy vaatteiden vaihdolta paikan päällä. Matkaa oli edessä n. 230 km eli kolmisen tuntia autossa istumista. Ai niin.. Volvo päätti hajota tiistaina joten matkattiin porukoiden autolla. Varoitan jo heti tämän postauksen pituudesta!

Päästiin lähtemään vähän jälkeen seittämän ja eiköhän multa jääny kännykkä porukoille. Ei muuta kuin sitä hakemaan. Onneksi matkaa oli ehitty ajaa vasta 5 kilsaa. Sitten jatkettiin taas. Matka sujui aluksi todella hitaasti. Maisemia oli jos jonkinlaisia. Moottoriteillä tuli huristeltua ja ohiteltua autoja. Vipa tunti meni nopsaa.
Saavuttiin jonnekin "keskelle" ei mitään. Mietin jo hetken aikaa, että saavuttiinko oikeesti ypäjälle. Luulin sitä isommaksi paikaksi. : D Yritin auton ikkunasta vauhdeista saada kuvaa, siksi noi on vähän tuollasta laatua.
Ypäjällä ilmoittautuminen alkoi klo 11-11.45 joten oltiin ihan ajoissa paikalla, eli varttia vailla ykstoista.

Aluksi mentiin toimistoon jossa ilmoittauduin saapuneeksi. Esitteitä kainaloon ja sitten ruokalassa olevaan pikkuluokkaan. Kahvia ja pullaa mussuttaen kuuntelimme infon. Paljon uutta ja vanhaa tietoa tuli. Muunmuassa uutena asiana tuli se, että kesäloma on paljon lyhyempi kuin muilla ammattikouluissa opiskelevilla ja jos muutan vuokralle Ypäjälle, en saa kelalta korvauksia, koska koulu tarjoaa asuntolasta paikan.

Infon jälkeen meidät jaettiin kahteen ryhmään. Ryhmä johon mä kuuluin, suuntasi ensimmäisenä kuntotestiin ja haastatteluun. Meidän piti täyttää pieni kyselylappunen. Lappusessa kysyttiin mm. kunnon tasoa, onko ollut viime aikoina kipeä, poltteleeko ja niin edelleen. Osallistuin kuntotestiin ensin. Lähdettiin neljän muun likan kans juoksemaan lampea ympäri, ihan vaan verkkaillen ja pienessä vesisateessa. Sitten se ohjaaja luki meidän kyselylaput ja keräs meistä vielä lisää tietoa. Kuntotestissä tehtiin vatsat, punnerrukset ja kyykyt. Huomasinkin, että ei helvetti. En pystyny tekemään punnerruksia, kun tuo käsi jonka päälle putosin ei kestä mun omaa painoa eikä taivu tarpeeksi, että saisin käden suoraksi. Punnerruksien tekemättä jättäminen vamman vuoksi ei onneksi vaikuttanut arvosteluun. Vatsoja taisin saada kolmenkymmenen sekunnin aikana 14 vaiko 15. Hyi mua! Treenaamaan!! Kyykyissä vaivuin jonnekin koomaan ja tasaiseen rytmiin ja loppu sekunneilla tajusin, että pitää sitä tahtia ny kiristää! Niitä sain.. öö 21? Huonompiakin suorituksia oli. Haastattelussa rehtori ja toinen ohjaaja kyseli kaikenlaista mm. oonko kiinnostunut ravipuolesta, missä oon parin vuoden päästä, miksikä aikaisemmin opiskelin, mitä tein koulun jälkeen, omat hevoskokemukset ja paljon olen viikossa hevosten kanssa tekemisissä. Haastattelun jälkeen oli breikki jonka aikana ehti tutustua ryhmäläisiin. Yksi oli tullut Rovaniemeltä saakka, toinen taas Karjalasta ja niin edelleen. Jokaisella omat kokemukset hevosista ja niitä oli mielenkiintoista kuunnella.

Sen jälkeen koitti tallissa kokeet. Mentiin luokkaan jossa alettiin tekemään esseetä; Ammattina hevostenhoitaja. Siitä piti kirjoittaa mm. työajoista, palkasta, tehtävistä jne. Kaksi kerrallaan meni tekemään toista testiä hevosten kanssa. Yritin kirjoittaa mahdollisimman laajasti. Oon vaan vasuri, niin alkoi puolessa välissä A4 paperia kättä särkemään, jep, juurikin tuota vammakättä josta jo aiemmin manasin. Kirjoitin kuitenkin esseen sinnikkäästi uudelleen. Maximi tai minimi määrää tekstin pituudelle ei ollut. Ihan vapaasti sai kirjoittaa, vaikka ranskalaisia viivoja käyttäen. Eli äidinkieliseen ulkoasuun ei otettu huomiota. Sisältö oli tärkeämpää. Kun oma vuoroni tuli mennä tekemään tehtävää hevosen kanssa alkoi hieman jännittää. Muuten pystyin olemaan koko alkuajan rentona. Ohjaaja kyseli tallissa koko ajan jotain. Miksi valitsin Ypäjän, missä olen vaikka kolmen vuoden päästä, kestänkö itteäni nuorempia opiskelijoita.. jne. Hoidettavakseni sain harmaan kimon hevosen. Nimeä en muista. Ekaksi sille piti laittaa riimu ja sitoa karsinaan. Mulle annettiin muutama harja ja mun piti harjata se. Sen jälkeen annettiin kaviokoukku ja pyydettiin selittämään mitä tutkin hevosen jaloista, ennen kuin lähden ratsastamaan, jos tutkin ollenkaan. Selitin samalla tarkistavani, ettei ne kuumota, ei ole haavoja, patteja tai jotain kiveä tms. kengässä tarttuneena ja taisin jotain muutakin sanoa.
Tehtäväksi tuli seuraavana ottaa hevonen karsinasta taluttaa se käytävän toiseen päähän ja kääntyä oikealta puolelta ja kävellä vastakkaiseen käytävän päähän ja kääntyä vasemmalta puolelta. Tämä tehtävä vaikutti aivan lällyltä. Heppa sen jälkeen vaan karsinaan ja riimu pois päästä. Siinä se! Turhaan jännitin!

Tähän loppuivat soveltuvuuskokeen tehtävät. Kello saavutti neljän ja soittelin äipälle, että tulee ruokalaan niin päästään syömään. Ruokana oli riisiä ja jotain kanakastiketta sekä pyttistä.. Jos joku halusi tietää?! :D
Ruokailun jälkeen olis ollu vielä kierros tallialueella ja muualla, mutta me lähdettiin syöminkien jälkeen. Ihan luvalla. Vettä satoi koko ajan joten äippäkään ei viittinyt sateella lähteä kuvailemaan.

Takasin tulo matka sujui muuten hyvin, mitä nyt navi päätti välillä nukkua ja ajettiin yhden risteyksen ohi.. Käytiin Pirkkalan apsilla kahvilla jotta jaksetaan vielä kotiin saakka. Matkalla sato vettä varmaan puoleen väliin saakka. Takaisin kotona olimme joskus kahdeksan kieppeillä illalla. Päivä oli kaiken kaikkiaan todella rento ja ihan turhaan jännitin! Hyvä fiilis jäi ja nyt saakin odottaa jännityksellä, kun päivä 13.6 koittaa jolloin saa tietää tulokset minne kouluun pääsi (ainakin Ypäjältä saa tiedon tuolloin). Hain myös muihin hevoskouluihin, tosin ypäjä ykkösenä. Pääsinkin helpolla, kun Ypäjän hevosopisto lähettää soveltuvuuskokeen tulokset muihin hevoskouluihin niin niissä ei tarvitse sitten erikseen käydä. Pääsee paljon vähemmällä. Kaikki jotka empivät soveltuvuuskokeisiin menoa, niin ihan turhaan. Jännittäminen ei kannata, ketään siellä ei syödä. :)  Pahoittelen, että tämä postaus tuli näin myöhään, mutta kiireitä on piisannut.
Ps. banneri on kadoksissa.. blogger sekoilee.

Kysymyksiä saa laittaa tulemaan kommenttiboxiin!

Mätsäreissä käyty

Lauantaina oli Seinäjoella ne mätsärit. Tarkotus oli aamulla ehtiä käymään Retun kans koirapuistos purkaas energiaa, mutta jätettiin se välistä. Ensinnäki ite heräsin niin myöhään, vasta joskus 12 aikoihin. Porukat oli täälä varmaan puoli kahdelta ja kolmelta alko ilmottautumiset. Lauantaina oli kyllä niin lämmin päivä, että huhhuh! Ihan hyvä, kun jätettiin koirapuisto välistä.

Mätsärit pidettiin Päivölän Cittarin parkkiksella. Kävin ilmottaa retun kolmeen luokkaan, pentuihin, JH ja pikku koiriin. Venailtiin siinä tunti, porukkaa tuli aika hiljakseen paikalle. Mätsärit alko neljältä ja lähettiin liikkeelle lapsi-koira luokasta.

Sitten alotettiin sen jälkeen JH-luokka. Sisko, Mia siis, esitti Retun siinä. Retu veti taas hieman liikaa. Yksin kävely sujui paremmin. Sitten takaisin riviin ja jännittämään tulosta. Helpotti heti, kun kuudenneksi sijoittuneen kohdalle kerrottiin jonkun muun parin nimi, kuin meidän. Me olimmekin sitten viidensiä. Tai siis Mia ja Retu oli. Olin tyytyväinen, ettei Retu ollut viimeinen! :) Palkinnoksi tuli pinkki pieni ruusuke ja pikku lahjapussi.

JH-luokka, jännättiin tuloksia..

Viidenneksi JH-kilpailuissa sijoittui Mia ja jackrussellinterrieri Retu 

© Henna Niemi

Sitten pienten koirien luokkaan. Esitin Retun siinä itse. Retu käveli muuten hyvin, mutta yhdellä suoralla piti aina päästä vähän kiskomaan. Pöydällä se antoi katsoa kaikki paikat kiltisti. Hyvä poika! Tuomari kehui valkoisia hampaita ja totesi, että Retulla taitaa olla kiire jonnekin (kävelyssä.)
Saatiin sininen nauha.

Sen jälkeen mentiin jo kiireellä pentu luokkaan. Sielä Retu käveli paljon paremmin. Meidän parina oli saksanpaimenkoiranpentu, sama joka viime kerralla oli Kurikan mätsäreissäkin vastassa. Retu katottiin taas pöydälläkin. Tuomari kehui, kuinka paljon paremmin Retu käyttäytyy ja toimii verrattuna Kurikan mätsäreihin. Tähän oon niiiiiiin tyytyväinen, oli kyllä kiva kuulla!  Saatiin sininen nauha. Kaikki sinisen nauhan saaneet käveli yhden kerran ympäri ja sitten isot pennut erikseen ja pienet erikseen ja lopuksi taas kaikki yhdessä. Retu meinas pistää istualleen jatkuvasti. Kuumuus teki vissiin tepposet. Retua ei valittu sijoittuneiden joukkoon.

Jouduttiin taas juosta nopeesti sinne edelliseen luokaan jossa kaikki muut sinisen nauhan saaneet odotti meitä :D Käveltiin taas ympäri. Sitten tuomarit valitti 6 parasta. Olin hypätä innosta pystyyn, kun tuomari tuli kättelemään meitä. Meitä?! Mikä tunne! Tuomarit mietti kauan aikaa ja pyysi meitä kaikkia kävelemään vielä kerran. Retu käveli oikein mallikkaasti, mutta sillä ei oikein enää riittänyt kärsivällisyys seisoa paikoillaan. Välillä se yritti istua ja yhtäkkiä meidän takana alko joku rapisuttaa jotain paperipussiaan, tottakai se kiinnostui, mutta onneksi ei kovinkaan kauaksi aikaa. Näistä kuudesta valittiin ne neljä jotka sijoittui. Me ei päästy siihen joukkoon. Mutta oon todella tyytyväinen, että meillä oli siihen mahdollisuus :)

Retuun oon todella tyytyväinen! Seuraaviin mätsäreihin on aikaa, joten toivotaan, että ehditään kehittyä siihen mennessä huimasti. Anteeksi, jos postaus vaikuttaa sekavalta. Tai siis selostukseni. Nyt vaan jatketaan aktiivisesti koirapuistossa käyntiä. Ai niin, ens kerralla otan kyllä oman kuvaajan mukaan. Sisko ei oo oikein aktiivinen tuossa kuvaamisessa -_-

Puhelinlaatu..

Pikakuulumisia..

Viikko on melkein taas jo hurahtanut.. ja töissähän tuo on suurimmaksi osaksi mennyt. Onneksi on viikonloppu vapaa :) Tosin viikonloppu on buukattu täyteen jos jonkinlaista tekemistä. Ensi viikkoa odotan jännityksellä, keskiviikkona olisi se kauan odotettu ja jännitetty soveltuvuuskoe Ypäjällä. Porukka sanoo, että se on ihan rentoa, mutta se ei mun jännitystäni kovinkaan paljoa laske! Lupaan tehdä reissusta postauksen. Lisäksi torstaina mun pitää käydä poliisilaitoksella kuulemassa tuomioni siitä, saanko pitää ajokorttini vaiko enkö..

Ollaan miehen kanssa mietitty ja päätetty, että Retulle hankitaan koirakaveri heti, kun tulee sopiva sauma. Aikaa eikä vaivaa se toinen koira ei juurikaan tuo. Poitsulle vaan olis varmasti mukavempaa, kun on ystävä aina rinnalla. Rodusta ei olla päätetty. Ei siis oo varmaa pysytäänkö russelissa vai vaihdetaanko kokonaan rotua.

Huomenna olisi mätsärit jonka jälkeen meen porukoille yöksi ja palaan takaisin kämpille sunnuntaina. Huomisesta päivästä teen kattavan kuvallisen My day- postauksen. Mätsäreistä tietenkin postaus erikseen. :)
Sunnuntaina on meillä kaikilla kolmella, mulla, siskolla ja Millalla tunti latva-kiviniemessä. Pääsen ehkä kokeilemaan sitä suokki-oria, joka kaipailee puolivuokraajaa. Sitte meen muutamaksi päiväksi töihin ja taas tiistaina porukoille ja perjantaina takaisin. Ramppaamista, mutta minkäs teet. Mieskin lähtee huomenna ainakin viikoksi mökille, niin mitäpä mä täälä yksinäni.

Kessi on viety viikko sitte oriin luo, mutta ei ainakaan oo vielä tullut kiimaan. Toivotaan, että pian tulisi. Laitan loppuun kuvan Kessin varsasta, joka asustaa vieläkin samalla tallilla. Ikää sillä on reippaat parisen vuotta. Voisin joku kerta ottaa tuon varsan käsittelyyni kera kuvaajan.

Viime viikolla kokeilemani ic-ruuna on löytänyt jo vuokraajan. Harmittaa vähäsen, mutta ehkä tällä oli joku tarkoitus? Oon päättänyt, etten pidä kiirettä vuokrahevosen löytämisen kanssa. Ratsastelen Kessiä, kun se takaisin tallille tulee ja käyn ratsastuskoulussa tunneilla. Se vuokrahevonen osuu kohdalle, kun aika on :)

Viikolla ollaan käyty ahkerasti viitenä peräkkäisenä päivänä koirapuistossa. Kaiken näköisiä ja kokoisia leikkitovereita on ollut. Huippuna tuo tanskandoggi.. Sama väritys, eri koko ;) Hyvin niilläkin leikit suju, Retu tosin päätti välillä juosta penkin alle. Nyt on ollu kolmen päivän breikki puistosta, mutta huomenna taas!

Kuva koirapuistosta.. On vähän.. vähän iso leikkikaveri : D

Löysin niiiiin mulle sopivan vyön! Vyö on myynnissä Gina tricotissa.. Multa vaan saa kuulla usein tuon lausahduksen.. Hinta ei oo todellakaan paha, 12€

Aivan ihana <3 

Viime kertaisista Kurikan mätsäreistä.. 

Lifestyleä.. Laukun sisältö..

Päätin tehdä kaikessa tylsyydessäni teille tälläsen postauksen. Joku saattaa ihmetellä, että missä mun lompakko on.. Se oli tietenkin autossa ja auto miehellä, joten en sitä saanut tänne mukaan. Eipä oo muutenkaan hirveesti viime aikoina blogissa mitään lifestyleen verrattavia postauksia ollut :) Mitäs mieltä olette? Pitäiskö blogissa olla jatkossa enemmänkin lifestyle postauksia?

Tietysti ekana tää laukku.. Mistä ikinä sitte ostanutki. 

Käytön jälkiä löytyy, mutta tää vain on näppärä laukku :)

Aurinkolasit.. Olis aika ostaa jo uudet!

Hiuspuuteri. Tosi näppärä tapa saada hiuksiin vähän pöyhkeyttä. 

Tän merkin hiuspuuteri ei oo sitä parasta..

 Käsirasvaa. Talvisin ja keväällä mun iho kuivaa ihan törkeesti ja oon tuon rasvan todennu olevan riittoisaa ja hyvää. Hiuslakka pitää aina olla mukana! Ihmettelen miten mun mukaani on joskus tarttunu tuon merkkinen lakka, yleensä ostan toista.

Nämä kaks on aina mukana! Boum alkaa olemaan jo vähissä. Se on ehdottomasti suosikki hajuste! 

Avaimet löytyy tietty.. Tuossa nipussa on kaikkia killuttimia 

mitä on elämän varrelta mukaan tarttunu..

Kappas.. Tällänenki löyty. No, olipa valmiina laukussa ens keskiviikkoa varten. :D

En yleensä kanna meikkiä mukanani, mutta ripsiväri kulkee aina laukussani..

Viime mätsäreistä jääny laukkuun.. No, kiva muisto!

Ps. 50 lukijan kunniaksi järjestetään -> arvonta!!

Tunti toisella ratsastuskoululla..

Kävin parisen viikkoa sitten Latva-Kiviniemes tunnilla. Talli sijaitsee samalla paikkakunnalla kuin missä porukat asuu. Sain ratsukseni Aksu-suokin. Meitä oli tunnilla mun lisäksi opettajan tytär. Eli sain hyvin yksilöllistä opetusta. Opettaja halus ensiksi pidentää mun jalustimia ties kuinka monella reiällä. Oon ratsastanut lyhkäsillä jalustimilla ties kuinka paljon joten tuntu tosi oudolta ja siltä, että mun jalat putoo hetkellä millä hyvänsä. Se olis halunnu pidentää niitä yhdellä reiällä vieläkin alas, mutta sain pidettyä ne tollasena. Jälkeen päin kyllä harmittaa, kun mitä kuvista kattoo, niin olis ollu varaa pidentää vieläkin!

Tunnilla tehtiin väistöjä, ensin käynnissä ja sitten ravissa. Musta katottuna oikeeseen suuntaan väistöt sujui käynnissä hyvin kuin jos vertaan vasempaan suuntaan. Ravissa kävikin toisinpäin. Täydellisiä väistöjä ei vielä tullut, mutta idea on selvillä ja päästy kokeilemaan. Sisko ei kuvannut väistöjä käynnissä oikeeseen suuntaan ollenkaan.. harmittaa. :D

Väistö käynnissä..

Väistö ravissa..

Kokeiltiin myös askeleen pidennystä ravissa.. en oikein päässyt kärryille, että miten sen kuuluu tehdä, enkä huomaa suurta eroa ainakaan omissa pidennys yrityksissäni. Sitä haluaisin kokeilla uudelleen, asia jäi kaivelemaan. Sitten tehtiin harjotusravissa keskellä kenttää isoa ympyrää. Opettaja kiinnitti huomiota mun polviini, jotka ei saa puristaa satulaa. Lisäksi sain kuulla mun käsistäni. Kulman pitäisi näkyä paremmin ja kädet pitäisi olla irti satulasta. Tähän harvemmin kukaan on kiinnittänyt huomiota.. Sen jälkeen harjoteltiin kevyttä istuntaa ravissa. Aluksi meinas olla hakemista, mutta sitten sujui hyvin. Opettaja ilmoitti, että oon hyppinyt ilmeisesti aika paljon, kun kevytistunta on hyvä. Jouduin kyllä kertomaan, että hyppyjen määrä on aika minimaalinen. Mutta kiva kuulla, että se on ok! Jaloistani sain kans kuulla, jalan pitäisi pysyä paikallaan, pohkeita antaessakin, mulla se liikkuu taakse päin. 

Harjoitusravia ympyrällä..

Sitten laukkaamaan! Laukkaharjotukset tehtiin kentän toisessa päädyssä pääty-ympyrällä. Aluksi ei meinannunt laukka nousta. Oma syy, olisi pitänyt pyytää paremmin.. Jälleeen. Laukka oli reipasta ja pyörivää. Eikä lähtenyt jalustimetkaan jalasta vaikka niin odotin käyvän! Varsinkin laukassa huomasin, kuinka mun kädet jää lepäämään hevosen päälle. Kovasti yritin tätä korjailla. Kun tuota videota katselin, niin näyttää aivan siltä, että töksötän satulaan.. Eli ehkä pitäisi polvista löytää enemmän joustoa?

Laukkaa..

Kaikin puolin olin todella tyytyväinen tuntiin! Opin paaaljon kaikkea uutta ja vanhaa tuli kerrattua.

Olin tyytyväinen myös opettajan korjailuihin istunnassani, käsissäni ja ennen kaikkea jaloissani. 

Suosittelen kaikille lämpimästi tätä tallia. Jatkossakin aion tänne mennä tunneille. Opettaja selittää asiat niin, että ne ymmärtää ja ryhmät ei ole isoja joten kaikille taataan mahdollisuus oppimiseen. Niin ja tunti oli monipuolinen ja siitä mä tykkään! Loppuun vielä vähän kuvia..

Piti oikein pysähtyä ja kuunnella.. :D

maisemia tsekkailees..

Joku ihme liito-oravakuva..

Koeratsastusta..ja mietintää

Kävin eilen ratsastamassa yhdellä vuokrahevosehdokkaalla. Sisko lähti mukaan, koska halusin varmistua, että polle sopisi sillekin. Matkalla sato vettä vaikka kuinka, mutta onneksi tallille päästyä loppu.

Omistaja oli käynyt juuri ennen maastossa joten polle oli kentällä jo valmiina.
Hyppäsin ekana selkään. Polle vaan löntysti eteenpäin ja kun pyysin ravia niin sen eron käyntiin huomas juuri ja juuri :D Harjotusravissa oli ainakin hyvä istua.. ihme.. Laukkaa en meinannu saada millään nousemaan. Lopulta, kun se nousi niin kyllä oli ihana laukka! Omistaja nousi takas selkään, koska halus kokeilla onko se tosissaan noin laiska. Kyllä se sai sillä ainakin laukan nousemaan siellä missä halus. Se ehdotti, jos mennään tyhjään isoon tarhaan kokeilemaan laukkaa.. Mentiin sitten sinne. Ravilla pois päin portilta ja laukalla takasi.
Hyvinhän se nosti. Oma istunta oli vaan mitä oli. Vipalla kerralla se oli vähän parempi. Muutamat nostot tehtiin ja vaihdettiin sisko selkään. Se teki samaa, mutta ravilla takas. Loppukäynnit mentiin tekeen viereseen metsään. Polle talliin, varusteet pois, harjaus ja puunaus ja sekä lattian lakasu. Hoitotoimenpiteet suju hyvin.
Alla vielä video yhdestä laukkapätkästä.

Ratsastus olis varmasti sujunu paremmin, jos olisin itse ollu enemmän hereillä ja ollut päättäväisempi.
Tosin aina uudella pollella jolla ratsastaa ensimmäistä kertaa, se on vähän hakemista. Pollella oli mukava ratsastaa, vaikutti ennen kaikkea sopivalta mulle ja siskolle. Tämä vaikuttaa sellaselta luottopollelta, jonka kanssa pystyn ite kehittämään perusratsastusta, mutta myös parantamaan omaa ratsastusta esteillä ilma, että tarvii miettiä koska putoan. Mitä jos meillä ei kuitenkaan vaan kemiat kohtaa? Omistaja ehdotti, että menisin pollella valmennukseen.. jotta sielä näkisi kuinka se mulla liikkuu.
Ihan hyvä idea.

mitä mun jalkani tekee?

Etukeno..

Toisaalta mieten, pitäisikö tämän kesän aika ratsastella Kessillä silloin tällöin mitä pystyy ja käydä kerran viikossa tunneilla? Näin mulla olisi kesä aikaa oppia kaikenlaista, ennen kuin koulut alkaa, jos alkaa.
Hmm.. päätöksiä päätöksiä..

Lauantaina meen mätsäreiden jälkeen porukoille yökyläilemään. Sunnuntaina mulla ja siskolla onkin yhtenen tunti jälleen Latva-Kiviniemen tallilla. Tarkotus olis itellä päästä hyppäämään muutamat hypyt. Pitäis päästä tästä pienestä estekammosta eroon. Toki oon tippumisen jälkeen hypännyt, mutta vain tuolla luottopolle-Kessillä. Toivotaan, että nyt sais varmuutta tähän hommaan!

Mätsäreitä ja Retua

Retun kanssa sujuu hyvin :) Jotain positiivista! Matolääke on syötetty, punkkirokotukseen pitäis varata aikaa.
Rokottaako kuin moni muu noita punkkeja vastaan? Onhan sitä toki kaiken maailman punkkipantoja jne.
Kasvattaja ainakin suositteli tuota rokotusta. Retulla on tulossa heinäkuussa viimenen perusrokote, kun täyttää pikkunen jo vuoden! <3

Sen kanssa ollaan alettu kulkeen koirapuistossa jossa onkin saanu tutustua jos jonkin näköseen ja kokoseen koiraan. En tajua miksei olla aikasemmin saatu aikaseksi lähtee tonne. Retu käyttäytyy tosi hyvin muiden koirien kans.. mitä nyt yrittää tyttö koirilta vähän saada, muutakin kuin leikkiä aikaseksi. Tänään sielä oli yllättävän paljon porukkaa (neljä-viis koiraa) vaikka on äitienpäivä. Yks vähän isompi koira yrittikin näyttää Retulle sen paikan, leikki meni vähän rajuksi. Loppu ajan se juoksenteli yhden narttu koiran perässä.

Puistossa ollaan käyty myös niin ettei sielä oo sattunu muita olemaan. Sillon se vain painelee sielä nenä maassa kiinni. Yritettiin saada sitä juokseen pallon peräs, mutta aiva turhaan. Kuka sellasen peräs juoksis, kun on muutakin tärkeempää?? :D Seuraavan kerran ollaan menossa puistoon JO heti huomenna.

Nuuskunenä..

Koirapuistoo paremmin..

Retun kanssa oltiin porukoiden kera helatorstaina Kurikassa mätsäreissä. Luokissa pentu ja pikku koirat. Ilmoittautuminen alko jo 11:30 ja kehät kello 13. Mentiin jo edellisenä päivänä porukoille yöksi ja lähdettiin sieltä sitten joukolla noihin mätsäreihin. Aamulla oli kiva herätys.. Pihalla sato kaatamalla vettä -_-  Onneksi kuitenkin paikanpäällä ei satanu, jossain vaiheessa vain vähän piskotteli.
Sisko esitti retun ekassa luokassa ja mä ite tokassa.

Retu sai sinisen nauhan molemmissa luokissa. Pennuissa oli jälleen kerran paljon osallistujia. Luulin, että tossa toisessakin olis ollu, mutta ei. Molemmissa luokissa Retu haluttiin pöydälle ja sujui kumpanakin kertana hyvin. Antoi näyttää hampaat ja tutkia paikat. Kävelyssä on edelleen parantamisen varaa! Välillä se on vetämistä ja välillä sujuu taas vähän paremmin. Ekassa luokassa ei päässyt neljän parhaan joukkoon.

Pikku koirien luokassa meni paremmin. Sinisen nauhan saaneita oli vain kolme ;) Joten Retu oli kolmas ja sai pussillisen tavaraa, pienen koiran ruokasäkin, keltaisen ruusukkeen ja pronssimitallin! Hyvä Retu! Mätsärit oli hyvin järkätty, tuomarit mukavia ja oli muutenkin kiva päivä! Miehenikin oli yllättynyt kuinka rentoa noissa mätsäreissä oli ja ilmoittikin, että haluaa joskus esitellä itekkin retun! :D

Keltainen ruusuke ja pronssimitalli!

Ensi viikon lauantaina olisikin seuraavat mätsärit ihan täällä Seinäjoella. Ajateltiin ilmottaa retu kolmeen luokkaan jos se vain on sallittua. Ei ainakaan ilmossa kerrottu sallittua määrää yhdeltä koiralta. Eli luokkiin Junior handler, pennut ja pikku koirat. Jos ei mieheni tuu noihin mätsäreihin niin esitän retun noissa kahessa luokassa ite ja sisko tossa ekassa luokassa. Onko kukaan lukijoista tulossa? ;)

Saa oikein innolla odottaa, että minkälainen vaikutus tuolla on ollut, kun Retua on nyt kuskailtu tuonne koirapuistoon sosiaalistumaan. :) Odotan siis sitä, että se ei enää kiskoilisi intopinkeenä muiden koirien perään. Jää nähtäväksi, eikä sovi odottaa liikaa.

Myös 22.5 olis toiset mätsärit Seinäjoella, mutta niihin ei valitettvasti päästä, kun mulla on tuolloin soveltuvuuskokeet Ypäjällä. No, tuleehan noita lisää. Eikä me olla noita kisoja ruusukkeet silmissä kiertämässä, vaan kokemusta meille ja koiralle hankkimassa. Lisäksi Retu näkee paljon koiria, sosiaalistuu (toivottavasti :D) ja tottuu hälinään.

Kutsu:)

Ja mitäs sitä seuraavaksi?

Oon jälleen tässä samassa pisteessä. Kessi lähtee astutettavaksi ihan justiin ja on sielä parisen viikkoa, riippuen, koska ja kuinka pian tulee kiimaan. Peppi lähtee myös astutettavaksi, sillä menee noin kuukausi.

Toki vaihtoehtokin on.. mulle on tarjottu yhtä suokki-oria vuokralle ratsastuskoulusta. Toisaalta tekis mieli kokeilla, orien kanssa, kun en hirveesti oo toiminu. On kuulemma ihan järkevä. Tässä se miinus, että siskolleni ei sitä heppaa olisi ja tämä heppa asustaa samalla paikkakunnalla kuin porukat, eli matkaa on.

Kolmaskin vaihtoehto on. Siellä tallilla jossa Xena asuu olis yks ic-ruuna vailla vuokraajaa pari kertaa viikossa. Vuokraushinta ei oo paha. Sekin hyvä puoli, että Xenakin on vailla vuokraajaa joten siskoni voipi välillä mennä tuolla ruunalla, kun ite ratsastan Xenan : ) Tämä olis ehkä parhain vaihtoehto tällä hetkellä.

Miten mulla nää heppailut ei meinaa millään onnistua? Helpointa olis jos olis ihan oma hevonen. Ei olis aina tätä ihme säätämistä. Vuokrahevoset on Etelä-Pohjanmaalla vähän kiven alla.

Tallin varsat.. pikkusin uupuu

Mitä te lukijat haluatte?

Haluaisin kovasti tietää, että mitä te lukijat haluatte? Enemmän lifestyleä.. Hevospostauksia.. Postauksia retusta.. Tai ylipäänsä enemmän postauksia?

Mitä halautte postauksen sisältävän? Kuvia varmasti, enemmän videoita.. Kenties tekstiä lisää.. Tai parempia selostuksia?

Parantamisen varaa löytyy aina ja nyt teillä on tilaisuus vaikuttaa ratkaisevasti!
Mm. postaus ehdotuksia saa tässä samalla laittaa tulemaan, kaikki huomioidaan!  

Mutta, nyt öitä teille!:)



Maastoilua..

Viime heppailukerrat on menny maastoillessa.

Oltiin siis viime viikonloppuna ja keskiviikkona tallilla ja mentiin maastoon. Viikonloppuna maastoiluseurana oli Laura ja Mopo. Tytöt jäivät Peppi-shettiksen kans touhuilemaan tallille. Ulkona oli sopivan lämmin joten hupparilla ja liivillä pärjäs hyvin. Laitettiin hepat kuntoon ja lähettiin peltotielle ja jatkettiin metsään lammen luo. Sieltä jatkettiin syvemmälle metsään ja hetken aikaa köpsyteltiinkin sielä. Polku olis vielä jatkunu, mutta oli täynnä isoja kiviä joten sinne ei hevosen kans olis kannattanu lähtee. Tultiin samoja reittiä takasi päin, paitsi peltotien sijaan tultiin ihan normi tietä pitkin. Mentiin laitsalle jonne tytöt oli just ehtiny. Otettiin nekin mukaan ja mentiin se yks tie päähän ja takasi. Ei siis hirvee matka ollut : D Sitten otettiin laitsalla kuvia. Maastoilu suju tosi hyvin. Kerran ne pollet vähän säpsähti, kun takana meni joku poika pikkumopollansa. Se sama mopo ohitti meidät vielä tiellä, mutta siinä hepat ei reagoinu mitenkään. Oon tosi tyytyväinen. Kessi liikkui reippaasti, eikä mitään ongelmatilanteita tullu.

Laura ja Mopo

"Sano porkkana!"

Keskiviikkona mentiin kolmestaan tallille. Siskoni ja Millan kans. Tytöt meni Pepillä ja mä ite Kessillä.
Lauran piti tulla messiin, mutta ei päässytkään. Jo hakiessani Kessiä laitumelta.. sain melkein kiskoa sitä perässäni. Ihmettelen, et miten se voi olla noin laiska.. vaikka sillä mentiin viimeksi tuolloin viikonloppuna, kun ite sen ratsastin? Tuskin toi lämmin ilma siihen noin paljo voi vaikuttaa? :D Joka tapaukses laitettiin hepat kuntoon ja lähdettiin _jälleen_ peltotielle käppäileen. Kessi laahusti peräs kuin mikäkin mammutti. Ratsastin sillä hetken aikaa ilman jalustimia. Käännyttiin takas, kun Peppi oli jotenkin ihmeellisesti astunu riimunnarun päälle jolloin se onnistu hajottamaan jonku remmin suitsista? Joka tapaukses tytöt vei Pepin talliin ja käytin tilaisuuden hyväksi ja lähdin yksin ratsastaan sen saman tien päähän saakka jonka viimeksikin. Kessiähän ei olis kiinnostanu ollenkaan. Se pysähteli välillä eikä suostunu liikkumaan eteenpäin. Lopuks kuitenkin päästiin kuin päästiinkin tien päähän ja tultiin takasi. Menin vielä siihen isolle laitsalle jossa otin muutamat ravit ja laukat. Laukkaa sai kyllä oikein hakemalla hakia. Sisko meni sillä vielä pienen hetken.