Ekat laukat & yllätys reissu

Viikonloppuna ei tapahtunut mitään sen kummempaa. Olin töissä ja onnistuin taas tunaroimaan auton kanssa.. Ei siitä enempää. Sain vihdoin viimein blogilleni uuden bannerin, jonka myötä muutin blogin nimen ja ulkoasun uuteen uskoon.

Tämä päivä alkoi taas pakkailulla, uuden matkamusiikin lataamisella ja milläs muulla kuin kiireellä.
Olin matkassa siis vasta yhden mais.. Hoidin muutaman asian kaupungilla ja suuntasin sitten Retun kanssa tallille.

Kessi oli siirretty eri tarhaan, eli vähän kauemmaksi. Siellä se seisoi onnellisen näköisenä keskellä heinäkasaa. Varustelemaan siis! Kaikki sujui taas hyvin ja lähettiin samalle maastoreitille kuin aikaisemminkin. Kessi vaikutti aluksi aika nihkeältä ja mm. laukkaaminen meno suuntaan oli mahdotonta. Tammuska ei sitä nosta jos ei huvita. Ravailtiin kuitenkin aika paljon. Takaisin tullessa sain nostettua laukan (nosti ihan hyvin) ja voi mikä laukka! Vaikka olikin "lyhyttä" ja pomppuilevaa niin silti helppo istua. Mikä tunne! Ekat laukat maastossa mulla ikinä ja ekat laukat Kessin kanssa. Maaston jälkeen taas varusteet pois, polle tarhaan ja minä matkaan porukoille.

Alunperin oli tarkoitus, että meen sunnuntaina Millan kanssa tallille ja maastoilemaan, mutta mukaani tuleekin siskoni. Oon sille luvannu, että vien sitä ratsastamaan vähintään kerran kuussa joten nyt olisi sopiva aika mulle ja sille. Siksi tälläinen muutos. Tarkoituksena olisi, että ite ratsastan Kessillä ja siskoni Pepillä. Siskoni ei ole koskaan aikaisemmin ollut maastoilemassa, joten pientä jännitystä voi siltä löytyä. Näin ekalla kerralla vain ravaillaan ja mennään käyntiä. Palataan siihen sunnuntaina..

Maastosta..

 

 Laukkaa paalien jälkeen..

Sitten meidän pikkuiseen.. Retu oli siis ollut eilen hoidossa mieheni porukoilla. Niiden takapihalla oli ollut kissa joka oli sitten päättänyt huitaasta meidän ylisosiaalista pentuamme. Haimme Retun kotia yhdentoista jälkeen illalla. Kämpillä huomasimme, että silmä vuoti rielusti rääppää.. Putsasin sen lämpöisellä vedellä. Tutkittiin silmä, mustuaisen vieressä on punainen viiru ja silmäkulmassa oleva repsotti joku palanen. Tuumailimme siinä, että mitähän sitä tekis.. Tulimme lopputulokseen, että katotaan tilanne aamulla.

Aamulla silmä ei enää vuotanut, mutta punoitus oli säilynyt samana. Putsattiin se vedellä taas uudelleen. Porukoille päästyäni tallin jälkeen, päätin soittaa eläinlääkäriin. "Vakio" eläinlääkärissä oli huomiselle vain yksi aika, joten pyysivät meitä soittamaan toiseen lääkäriin, koska asiaa ei voinut lykätä. Toiselta eläinlääkäriltä sai ajan heti puolentunnin päähän. Meinas tulla kiire lähteä takasin omalla paikkakunnalle.

Eläinlääkärissä ei kauaa tarvinnut odottaa. Tiedot otettiin ylös ja hetki oli odottamis aikaa. Retu tutki sillävälin akvaariossa uiskentevia kaloja. E.lääkärikin tuumasi, että Retu on kalamiehiä.
E.lääkäri tutki silmää lampulla ja eri valoilla. Laittoi vielä jotain ainettakin jolla selviää jos kalvo on vahingoittunut. Se tutki myös puikolla Retun silmässä repsottavaa palasta. Oli kuulemma lähellä, ettei käynyt hassusti. Onni matkassa siis. Repsottava palanen (vilkkuluomen sidekalvon yläreunan limakalvo) ei kuulemma haittaa ja Retua ei viittitty sitä varten alkaa rauhoittamaan. Kaikki siis hyvin. Retu ei tarvitse edes mitää lääkkeitä tai muuta.

Sängyssä mammimista.. 

 

Tuossa näkee edes vähän silmän punotusta..