Voinko elää päivän uudelleen?

Päivä ei mennyt niin kuin osasin odottaa.. Voisinko sanoa, että olen oikeastaan aika pettynyt suorituksiin. Pahoittelen siis jo nyt kovin pitkää postausta..

Eli päivä ainakin alkoi hyvin. Tallille menin puoli kymmeneksi. Jännityksellä sain odottaa, että tulevatko siskoni ja äitini mukaan. Eilen se oli vielä vähän epäselvää. Laitan Ringan toisen ratsastajan, Roosan kanssa valmiiksi. Vaihdoimme suitsiin "normaalimmat" ohjat.. Eli ne värikkäät ohjat heitettiin nurkkaan. Lisäksi vaihdoimme riimun ja satulahuovan vähän miesmäisemmiksi. Ei pinkkiä- ei enää : D Ringa oli aamusta tosi rauhallinen ja tyyliin nuokkui karsinassaan. Hevosia lähti matkaan yhteensä kuusi kappaletta. Ratsastajia muutama enemmän. Ei muuta kuin hevoset sekä varusteet autoon ja matkaan!
Ratsastajat matkasivat omilla kyydeillään ja mäkin sain oman tukijoukon mukaani, onneksi.

Päivän eväät..

Olimme Vaasassa kahdeltatoista.. myöhässä siis. Eli en ehtinyt tutustua maasta päin rataan kunnolla.
Ottaessamme hevosia pois rekasta, yksi hevonen ehti potkaista opettajamme koiraa päähän. Koira siis kaatui maahan ja alkoi vinkumaan sekä huitomaan jaloillaan. Tilanne näytti aika pahalta, mutta onneksi selvisimme säikähdyksellä. Ilmeisesti kavio oli osunut koiraa suuhun olevaan hampaaseen, ainakin sieltä tuli verta. Ei kuitenkaan onneksi paljoa. Koira vietiin tallille makaamaan lämpimän loimen sisälle.

Kävin maksamassa lähtömaksut ja varustimme Roosan kanssa Ringan. Sitten vain hevonen maneesiin, selkään ja verryttelemään! Siitähän kaikki sitten alkoikin. Ringa on tallilla yksi vetelys. Tänään Ringa näytti itsestään uuden puolen, ehkä vähän liiankin selvästi. Herra säpsyi ja vähän säikkyikin kaikkea uutta ja pieniäkin ääniä. Varsinkin maneesin koko seinän levyinen peili oli todella pelottava. En saanut hevosta millään rentoutumaa. Käynnissä oleminen tuotti tuskaa. Ravailu oli tosi töksähtelevää ja yhtä nopeaa pikajuoksua. Laukassa vauhtia vasta riittikin ja jarrut olivat lähes kadonneet.

Mihin tallin laiska, mitään pelkäämätön ruuna oli kadonnut? Jota sai ajaa jatkuvasti eteenpäin, että pääsisimme esteiden ylitse?

Ringa ja minä ekan luokan jälkeen..

Eka luokka oli siis puomi-ristikko luokka. Olinkin lähdössä toinen. Menin ensimmäisen luoka ravissa ajalla 1:02:64 + 4 virhepistettä. Virhepisteet tulivat siitä, kun en saanut Ringaa menemään suoraan ekalta esteeltä kakkoselle vaan se veti oikealle joten jouduin tekemään ympyrän. Tuo johtui siitä koska peili ja pelottava nurkka olivat edessä. Ainakin muistin koko radan! Rata sisälsi seitsemän estettä.

Toinen luokka 40-50cm menikin vielä huonommin.. Verkassa Ringa hyppäsi esteet aika hyvin. Mutta viimeisimmän verkkaesteen jälkeen pidätteleminen oli hankalaa. Kun meidän vuoromme tuli, ensimmäinen este hypättiin leikiten, mutta esteen jälkeen tulikin pukki ja hyppelyt sivulle. Luokka siis keskeytyi. Myös Ringalla ja toisella ratsastajalla meno oli samanlaista. Roosa vaihtoi suosista hevosta verkan jälkeen.

Näin jälkeen päin tuo harmittaa tosi paljon. Olisi vain pitänyt jatkaa rata loppuun vaikka olisin pudonnut kymmenen kertaa. Hevonen ei suinkaan saanut tahtoaan läpitte, ettei rataa tarvitse suorittaa vaan opettaja ratsasti hevosen kisojen jälkeen.. Aluksi meinasi sekin olla yhtä hullun myllyä.

Tulipa ainakin lisää kokemusta. Ehkä olisi mennyt paremmin jos olisimme saapuneet ajoissa, jolloin Ringan kanssa olisi saanut rauhassa tutustua uuteen paikkaa ja ratsastaa sillä enemmän. Ai niin, Ringa ei ollut kuulemma liikkunut viimeiseen kolmeen vuoteen tallilta minnekään...

Päivän päätteeksi vuokrasimme mieheni kanssa leffan Filmtownista kera karkkien.

Toi leffa oli kyllä hyvä..

Lempikarkkeja.. Namm...